Takana ensimmäinen IVF hoitokerta

 Hei rakkaat lukijat! <3 Ajattelin tehdä postauksen missä käyn läpi meidän tuntemuksia, ajatuksia ja polkua IVF hoidoissa. 

Tosiaan meidän IVF hoidot alkoi konkreettisesti sillä, että mun piti käyttää viikon ajan erilaisia hormonilääkkeitä. Aloitin pistämään Gonal F pistoksia joka ilta minuutin tarkkuudella samaan aikaan. Kolme iltaa pistettyäni pelkkää Gonal F lääkettä täytyi rinnalle ottaa Fyremadel pistos.

" Hauskaa " hommaa pistämisestä teki se, että Gonal F lääke piti säilyttää jääkaapissa. Koska majaillaan anopin luona eikä ole haluttu hänelle hoidoista kertoa, oli joka iltainen jääkaapilla käynti kaksi kertaa lyhyen ajan sisään hieman haastavaa. Mutta selvittiin jäämättä kiinni! 

Viime maanantaina meillä oli ultra aika, jossa tarkistettiin munarakkuloiden tilanne. Rakkulat olivat alkaneet kypsyä hyvin, joten lääkkeet olivat tehneet tehtävänsä ja saatiin aika munarakkuloiden keräykseen torstaille. 


Pistin viimeiset Gonal ja Fyre annokset viime maanantaina. Tiistai iltana jälleen kerran minuutin tarkkuudella piti pistää lääke, jonka nimeä en nyt muista. Tämä lääke toimi irroituslääkkeenä munarakkuloille, kun Gonal oli rakkuloita kasvattava ja Fyremadel taas niin kutsuttu " jarrulääke ". 

Torstai aamuna oli aikainen herätys. Meidän piti olla Tilkan sairaalalla jo 7:45 ja minä en saanut syödä enkä juoda 6:15 jälkeen aamulla. Paikanpäällä jännittyneenä, väsyneenä ja nälkäisenä kyllä hieman kiukutti, kun meille kerrottiin, että olemme jonossa toimenpiteeseen vasta neljäntenä eikä aika- arviota osattu antaa. Olisimme voineet nukkua hieman pidempään ja minä olisin voinut syödä mahdollisesti hieman myöhemmin, jos joku olisi kertonut, että emme pääsekään heti itse operaatioon.

Itse munasolupunktio oli nopea, mutta kivulias toimitus. Sain suonensisäistä kipulääkettä, mikä pisti pään kyllä vippaamaan ihan kunnolla, mutta silti tunsin hemmetin kovaa, pistävää kipua, kun lääkäri työnsi munasolujen keräys neulan munasarjoihin. Varsinkin vasemman puolen munasarjan kanssa oli ongelmia ja yksi hoitaja joutui lääkärin pyynnöstä painamaan mun vatsaa melko kovaa, että munasarjaan päästiin käsiksi.

Munarakkuloiden keräyksen jälkeen mut vietiin lepäilemään ja tarkkailuun. Tarkkailussa piti olla tunnista kahteen. Operaation jälkeen mulla oli aika kovat kivut ja pahoinvointia suonensisäisestä kipulääkkeestä, joten mulle laitettiin vielä toinen kipulääke menemään ja sain pahoinvointi lääkkeettä.

Meille ei voitu tehdä alkion tuoresiirtoa, koska aikaisemmassa ultrassa lääkäri havaitsi mun kohdussa jonkin " tummentuman ". Epäselvää on tänäkin päivänä, onko tummentuma jonkin sortin myooma vai oliko kohtu vain turvoksissa hormoneista. 

Ja tänään saatiin murskaavia uutisia 😭 Meille ei saatu kasvatettua yhtään alkiota pakkaseen. Olo on tällä hetkellä ihan helvetin turta, masentunut ja vihainen. Huomenna minulla on lääkärin soittoaika ja käymme hänen kanssaan läpi mikä on mennyt pieleen ja miten tästä eteenpäin. 

Tämä tarkoittaa nyt sitä, että meillä on ensimmäinen IVF hoitokerta takana täysin tuloksettomana. Jos joku nyt kysyisi, lähdetkö uudelleen hoitoihin, en rehellisesti tiedä mitä vastaisin. Ajatukset ovat erittäin ahdistuneet ja tuntuu siltä, että en ole valmis kokeilemaan hoitoja enää uudestaan. En vain yksinkertaisesti jaksa pettyä joka ikinen kuukausi uudestaan.

Yritetään S: n kanssa ajatella, että meillä on täydellinen pieni perhe tällaisena kuin se nyt on. Jos meidän ei ole tarkoitus omaa lasta saada, täytyy se tieto pitkän ajan kanssa vain hyväksyä ja keskittyä elämässä niihin asioihin, mitkä ovat hyvin. Mutta tiedän, että tämä asia erkaannuttaa minua entisestään henkilöistä joilla on omia lapsia. Ehkä on aika etsiä uusia ystäviä ja löytää ympärilleen henkilöitä, jotka ovat samassa tilanteessa ja ymmärtävät mitä me käymme läpi ❤️


Kommentit

  1. Olen todella pahoillani noista huonoista uutisista. Oikein paljon jaksamista teille molemmille <3

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Tuntuu kyllä todella pahalta. Vaikka tiedettiin, että mahdollisuudet on normaalia huonommat halusin silti pitää toivosta kiinni 😔

      Poista
  3. Olen pahoillani huonoista uutisista. Ehkä juttelu lääkärin kanssa auttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon pahoitteluista! <3 Toivottavasti on empaattinen lääkäri...

      Poista
  4. Pahoittelut ja voimia teille!
    Kuitenkin haluaisin sanoa, että älkää vielä luovuttako. Itsellä ollut takana vuosien tahaton lapsettomuus. Lukuisat inssit, jotka kohdallani olivat ihan jonnin joutavia. Kerran IVF, josta ei mitään tulosta, vaikka siirtoihin asti päästiin useammankin kerran. Tilanteemme pelasti lääkärin vaihto, joka oli heti sitä mieltä, että tehdään ICSI, pitkän taustan huomioon ottaen(vajaa kymmenen vuotta).
    Tähän olisi pitänyt ryhtyä heti. Tämän hoidon ensimmäisestä pakastealkion siirrosta tulin raskaaksi ja koska alkioita jäi vielä kaksi jemmaan ajateltiin nekin siirtää synnytyksestä sopivan ajan kuluttua. Nyt nämä kaikki kolme huurunenää ovat kouluikäisiä.
    Halusin jakaa kokemukseni sinulle, jos se antaisi hieman edes toivoa. Ja lääketiede kehittyy koko ajan.
    Mutta teillä on onneksi toisenne! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella paljon zempeistä ja oman tarinanne jakamisesta <3 Arvostan todella paljon teidän jaksamistanne ja tahtoa selviytyä ja saada hartain toive maailmassa toteutumaan. Ehkä omatkin ajatukset ovat huomenna hieman aurinkoisemmat 😊

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unelma, joka ei toteutunut

Millaista on olla lentäjän vaimo?

Dermosil