Yksinäisyys

 Hola amigos! <3 Aurinkoista alkukesää kaikille tasapuolisesti. Sosiaalisen median päivityksistä päätellen Suomessakin on ollut jo lämpimiä, aurinkoisia päiviä ja paikat vihertää 🌱

Postauksen otsikko on yksinäisyys. Mutta mitä on yksinäisyys? 

" Yksinäisyys on yleistä ja kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä saatetaan hävetä, ja se voi tuntua pelottavaltakin, eikä siitä välttämättä kerrota. Sen takia siitä pitääkin puhua enemmän."

Olen viime aikoina pohtinut yksinäisyyden merkitystä omassa elämässäni jonkun verran ja tuntenut itseni yksinäiseksi.

Olen hiljainen, omaan kuoreensa vetäytyvä ja helposti porukasta ulos jäävä tyyppi. En päästä ihmisiä helposti lähelleni, voin kyllä jutella päivän säästä ja työasioista ja jakaa omia mielipiteitäni asioihin, mutta se, että jakaisin omia asioitani muille vaatii pitkän tuntemisen.


S on ollut nyt jonkin verran pois kotoa. Vaikka minulla on nyt auto ja pääsen liikkumaan paikasta toiseen, jään silti helposti työpäivän jälkeen kotiin, omaan rauhaani.

Rehellisesti sanoen minulla ei ole tällä hetkellä ystäviä elämässäni, uskaltaisin jopa sanoa, että ei edes kavereita. Eräs tuttava, jonka kanssa olimme vuosien ajan ystäviä, on ollut kiinnostunut tulemaan käymään luonamme jo viime kesänä, mutta viimeksi hieman ennen pääsiäistä kun laitoin hänelle viestiä ja kerroin, että meillä olisi pääsiäisenä pitkät vapaat ja sopisi tulla, hän vain ignoorasi koko asian, reagoimatta mitenkään. 

Entisen ystäväni kanssa välimme viilenivät, olemme niin eri elämäntilanteissa ja erilaisia persoonia.

Työkaverit ovat mukavia, meillä on kiva porukka, mutta en koe, että pääsisin kenenkään kanssa syvällisempään yhteyteen. 

On vain ajan kysymys kun joku S: n kavereista ilmoittaa perheenlisäyksestä... En usko, että tätä on tapahtumassa vielä lähiaikoina, mutta varmasti jossain vaiheessa. Tiedostan, että tuossa vaiheessa en varmasti itse ole halukas näitä ihmisiä näkemään.

Ulkomaille muutto antoi kaivattua etäisyyttä Suomessa ahdistaviin asioihin, mutta erkaannutti myös niistä harvoista ihmisistä, joita elämässäni oli.

Hymy näkyy ulospäin, mutta ei kerro mitään siitä, mitä ihmisen pään sisällä tapahtuu. Jokainen voi tarvittaessa esittää vahvaa ja vaikuttaa siltä, että kaikki on hyvin.

Yksinäisyys katkeroittaa, masentaa ja saa miettimään, mikä merkitys itsellä on tässä maailmassa? Jos voisin tehdä työtä mitä oikeasti haluaisin, uskon, että olisin mieleltäni positiivisempi. Minni antaa elämääni paljon iloa ja sisältöä ❤️

Olen huomannut kaipaavani Murua taas normaalia enemmän...

Välillä mietin, miten ihana yllätys olisi, jos S saisi järjestettyä muutaman läheisen ihmisen elämästäni käymään luonamme yllätyksenä. 

Vaikka tunnen yksinäisyyttä, en silti sanoisi olevani yksinäinen, koska minulla on S ja Minni ❤️

Oletteko te kokeneet joskus yksinäisyyden tunteita? Miten selvisitte eteenpäin?


Kommentit

  1. Niin paljon tuttuja ajatuksia ja tunteita.. vuosi vuodelta jää enemmän ihmisiä elämästä matkan varrelle, ja koen itse ainakin että "aikuisena" on huomattavasti haastavampaa hankkia uusia ystäviä. Koulussa ja jatko-opinnoissa tutustui kuin itsestään, sillä oli vähintään yksi yhdistävä tekijä - sama paikka jossa kokoontua jokaikinen arkipäivä suunnilleen myös samanikäisten kanssa.

    Olen myös varautunut ja omissa oloissani viihtyvä persoona, joten lämpeän hitaasti muille. Monet huonot kokemukset ovat saaneet varovaisemmaksi ja jopa hieman pessimistisen tutkan päälle uusien ihmisten kohdalla. Samaistun tuohon, että eri elämäntilanteetkin tulevat jopa esteeksi.

    En voi kuvitellakaan, miltä tuntuu kun muuttaa vieläpä Suomen ulkopuolelle jossa ei ole ketään tuttuja. Toivottavasti löydät sieltä vielä paljon ihania ihmisiä ja uusia seikkailuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ajatuksien jakamisesta<3 Tuo pessimistisyys tutka ihmisiä kohtaan on paha, mutta kun tarpeeksi monta kertaa joutuu toisiin ihmisiin pettymään, niin kyllähän se vaikuttaa omaan suhtautumiseen.

      Täytyisi vain yrittää olla avoimin mielin ja ottaa itseään niskasta kiinni, mennä mukaan yhteisiin tapahtumiin ja antaa uusille tuttaville mahdollisuus 😊

      Poista
  2. Voi, ihan niinkuin olisin lukenut omia ajatuksiani ❤️ Se, että tunnen aika ajoin yksinäisyyttä, on osin omaa syytäni. Olen huono pyytämään ketään seurakseni, mutta lähden mielelläni jos joku minua pyytää. Tosin tykkään omasta rauhastakin. Onneksi on perhe, joten en ole aina yksin. Kaunista kesää! Espanjassa oli viime viikolla lämmintä, mut nyt tarkenee onneksi Suomessakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja ajatuksien jakamisesta ❤️
      Itsellä juurikin tämä, että viihdyn hyvin omissa oloissani ja helposti myös jämähdän omaan kuplaani turvaan pahalta maailmalta.
      Aurinkoista kesää sinulle, pian tullaan lomailemaan Suomeen 😊

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unelma, joka ei toteutunut

Parga, sä veit mun sydämen

Meidän tarina