Blogin hiljaiselo

 Hola kaikille! <3

Viimeisestä postauksesta on pitkä aika, lähes vuosi...

En tiedä mahtaako kukaan enää edes löytää takaisin blogini äärelle, mutta kirjoittelen nyt kuitenkin kuulumisia.

Minullahan oli jo aikaisemmin motivaatio ja ajatukset hukassa blogin suhteen, enkä oikein keksinyt mitään aihetta, mistä kirjoittaa. Jotenkin kesä meni nopeasti töitä tehden, ja olen ollut hyvinkin ahdistunut jo pidemmän aikaa, ja siksi blogi jäi hyvin vähäiselle huomiolle.

Syitä ahdistuneisuuteen on ollut monia. Yhtenä syynä mainittakoon, että minimalistinen ystäväpiirini kapeni pyöreään nollaan noin vuosi sitten, kun entisen parhaan ystäväni kanssa sukset menivät lopullisesti ristiin. Syytä oli molemmissa, ja itse voin sen kyllä ääneen myöntää, mutta epäilen, että hän ei näe itsessään mitään vikaa. Voin sanoa kaipaavani häntä, mutta se siitä. Kavereita minulla ei myöskään ole koskaan hirveästi ollut, joten elämä on muuttunut hyvinkin tylsäksi ja yksinäiseksi.

Toinen syy ahdistuneisuuteen on ollut vauvahoidot. Meidän oli tarkoitus lähteä kokeilemaan seuraava hoitokierros viime vuoden loppupuolella, mutta aikataulut eivät antaneet myöten joten päätimme lykätä hoitoja. Tarkoitus oli sitten, että kokeiltaisiin hoitoja nyt huhtikuussa, kun meillä on lyhyt kesäloma pätkä tiedossa. Tässä nyt on kuitenkin tullut taas muutama muuttuja matkaan mukaan, joten tultiin siihen lopputulokseen, että ei nyt vieläkään kokeilla hoitoja. Edellisellä kerralla minulla oli jonkun verran stressiä, ja koska ICSI hoidot itsessään ovat stressaavia ja henkisesti rankkoja, haluaisin lähteä hoitokierrokselle mahdollisimman rauhallisin mielin. 

Meillä on lomaa tiedossa myös syyskuussa, joten päätimme lykätä hoidot suosiolla sinne.

Kolmantena asiana mainittakoon työ! Kun aloitin nykyisessä työssäni reilu vuosi sitten, olin innoissani ja ajattelin, että tämä työ voisi oikeasti olla ihan kivaa ja voisin nähdä itseni tässä työssä pidempään.

Todellisuus on kuitenkin iskenyt vasten kasvoja. Työ on henkisesti rankkaa, kun kuuntelet päivästä toiseen asiakkaiden välillä täysin turhia valituksia pikkuasioista! Tekisi mieli välillä sanoa, että oikeasti, jos loma on pilalla siksi, että vessapaperi on huoneesta loppu, niin on pienestä kiinni, ihmisillä kun on ihan oikeitakin ongelmia ja murheita!

Kiitoksia hyvin tehdystä työstä ei turhaan heru, ja vaikka haastattelussa niin kovasti lupailtiinkin hyviä uralla etenemismahdollisuuksia, kummasti ne mahdollisuudet ovat nyt hävinneet, tuhkana tuuleen. Työ on myös yksinäistä, kun kaikki istuvat omissa kodeissaan, ympäri maata siroteltuna. Minun kaltaiselle persoonalle, joka muutenkin viihtyy kotona vapaa ajallaan, se, että työpaikkakin on kotona, ei tee hyvää mielenterveydelle! Seinät alkaa kaatua todella nopeasti päälle.

Onneksi meillä on kiva tiimi, mutta ei sekään paljoa lohduta, kun kaikki tiimikaverit asuvat eri kaupungeissa. Firma järjesti pikkujoulut työntekijöille loppuvuodesta, ja hieman kateellisena katselin kuvia muiden alueiden pikkujouluista, joissa työkaverit tapasivat toisiaan ihan kasvotusten. Oli Alicanten alueellakin mahdollisuus osallistua juhliin, mutta täällä ei oikeasti asu kai ketään? meidän tiimistä, jonka kanssa voisin kuvitella näkeväni vapaa- ajalla, joten jätin pippalot välistä.

S kanssa meillä menee onneksi hyvin, vaikka ei meidän parisuhde mikään vaaleanpunainen ruusu ole! Välillä napistaan toiselle ihan naurettavista asioista, otetaan yhteen ja mökötetään, mutta yleisesti ottaen meillä menee hyvin <3 S yrittää myös parhaansa mukaan tukea minua, kyllähän hän näkee, että minua harmittaa ja ahdistaa, mutta eihän tietenkään ihmeisiin pysty, esimerkiksi taikomaan minulle unelmien työpaikkaa tai kääntämään kelloa taaksepäin ja korjaamaan ikäviä asioita.

Olen hakenut muutamaan mielenkiintoiseen työhön, mutta vielä en ole kuullut mitään. Toisaalta, nykyinen työnantajani vahvisti kesälomat ja meillä olisi tiedossa heinäkuussa pitkä yhteinen loma S kanssa, joten sen voimalla yritän jaksaa eteenpäin!

Ja on tässä myös yksi, melko iso juttu meneillään.. Su casa es mi casa tai jotain sinnepäin, mutta tähän palataan hieman myöhemmin, kunhan ollaan käyty juttelemassa paikallisen notaarin kanssa ;) 

Palataan pian, yritän terästäytyä taas kirjoittelemaan enemmän!